Written By: Milja Mieskolainen

Tätä postausta varten haastattelimme Sari Lounasmerta, Pörssisäätiön toimitusjohtajaa. Teksti on kirjoitettu hänen vastaustensa pohjalta. Aiheinamme olivat erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen ja siihen liittyvät eri teemat. Tekstin lomaan on kerätty linkkejä Pörssisäätiön materiaaleihin, joista saa lisää tietoa mainituista aihepiireteistä.

“Pörssisäätiö on vuonna 1985 perustettu puolueeton, riippumaton ja voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka sääntöjen mukainen tehtävä on edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita. Pörssisäätiö omistaa Pörssitalon ja rahoittaa toimintansa sen vuokratuotoilla. Lisäksi Pörssisäätiöllä on sijoitussalkku, jonka tuotoista myönnetään etenkin apurahoja.”

Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön ja Oy Pörssitalo - Börshuset Ab:n toimitusjohtaja vuodesta 2010
Kauppatieteiden maisteri
Aiemmin tutkijana korkeakouluissa sekä esimiestehtävissä monikansalissessa IT-yhtiössä
Luottamustehtäviä mm. Euroopan arvopaperimarkkinavalvoja ESMA:n Stakeholder Groupin jäsen 2011-2016 ja 2019-, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja AsuntoHypoPankin hallitusten puheenjohtaja

Pitkäjänteisen sijoittajan horisontti on vuosikymmenten päässä: Ei haeta pikavoittoja nopeiden markkinamuutosten avulla, vaan tehdään pitkän aikavälin sijoitussuunnitelma, josta pidetään kiinni. Pitkäjänteisenkin sijoittajan tähtäimessä on vaurastuminen, mutta siihen pyritään maltillisesti, sillä historiallisesti markkinoiden trendi on ollut nouseva, vaikka matkan varrelle onkin sattunut laskukausia. Riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä, joten suuremman riskinsä ansiosta osakkeet ovat olleet historiallisesti parhaiten tuottava sijoituskohde. Pitkällä tähtäimellä ylä- ja alamäet tuotoissa eivät haittaa sijoittajaa. (Lisää tietoa: Dollar cost averaging)

“Mielummin nuorena, pienillä summilla”

Korkoa korolle -efekti on monille tuttu, mutta sen vaikutus voi unohtua. Jos tarvitsee motivaatiota tai hermoille rauhoitusta markkinoilla vallitsevan kriisin vuoksi, kannattaa tutkia tämän positiivisen lumipalloefektin vaikutuksia varallisuuteen. Kun katsotaan keskiverto suomalaista, 40-50-vuotiaana alkaa elämän perusrakenteet olla kunnossa. Tällöin herää ajatus siitä, että säästäminen voisi olla ajankohtainen teema. Tässä tilanteessa sijoitus- ja säästösummien tulisi olla melko suuria, jotta päästäisiin käsiksi hyviin tuottoihin. Jos puolestaan sijoittamisen olisikin aloittanut jo huomattavasti nuorempana, pienillä summilla olisikin kertynyt hyvä summa jo keski-ikään mennessä.

Elämästä pitää nauttia. Tästä huolimatta monen meidän elämästämme löytyy pieniä säästämiskohteita, jotka kerääntyvät ja kerääntyvät lopulta huomattavaksi summaksi. Tulevaisuudessa odotteleva summa varallisuutta voi tuntua abstraktilta tavoitteelta, mutta tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole. Jos malttaa aloittaa pienillä summilla ja tarpeeksi aikaisin, voi tulevaisuudessa odottaa itse luotu vapaus. Varallisuus tuo turvaa niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Käden ulottuvilla oleva puskuri ns. ”pahan päivän varalle” pitää huolta siitä, ettei esimerkiksi töitä tarvitse tehdä muiden sanelemana. Vapauden ei tarvitse tarkoittaa kolmekymppisenä eläkkeelle, mutta vapaus valita vaikeinakin aikoina tuo nykypäivänä kaivattua henkistä pelivaraa ja joustoa elämään

Vanhemmilta tai muilta ”aikuisilta” on voinut oppia ajatuksen sijoittamisen kalleudesta. On ehkä ajateltu, että tarvitaan todella suuri summa rahaa, ennen kuin on järkevää lähteä esimerkiksi ostamaan osakkeista, sillä muuten kaupankäyntikustannukset syövät rahoista suuren osan. Nykyään on kuitenkin mahdollista sijoittaa pienillä summilla, kunhan valitsee sopivan sijoituspalveluntarjoajan. Itse asiassa pienillä summilla aloittaminen on todella hyvä tapa harjoitella sijoittamista. Kun on pelivaraa, sijoituskohteiden valintaan ei liity stressiä, sillä ”mönkään” meneminen ei ole niin suuri asia.

“Osakesäästötili - Virtuaalinen säästöpossu”

Osakesäästötili voi olla iso avuksi aloitteleville sijoittajille: Ensimmäisen kerran tarjolla on instrumentti, jossa voi olla sekä rahaa että osakkeita. Esimerkiksi vaikka osinkosummat olisivat alussa pieniä, raha saapuu tilin sisälle ja sen pystyy uudelleen sijoittamaan tehostaakseen korkoa korolle-efektiä), mutta ne pysyvät tilillä helpommin, eikä niitä tule ottaneeksi pois hetken mielijohteesta. Osakesäästötiliä voikin kutsua virtuaaliseksi säästöpossuksi, sillä rahat pysyvät automaattisesti tilillä, eikä ne vahingossa valu käytettäväksi. Tiliin ei liity ylimääräistä hallinnollista byrokratiaa, ja sen avulla voi lähteä liikkeelle pienillä summilla.

“Rajaa tietoa, ja lähesty sijoittamista vähitellen”

Tietoa ja mielipiteitä löytyy internetistä niin paljon kuin jaksaa tutkia. Aloitteleva sijoittaja voi hämmentyä, jos haluaa löytää tietoa perusasioista. Hyvä lähtökohta sijoitusinformaation etsimiseen ja hyödyntämiseen on valita muutama itselle helppolukuinen lähde. Tiedon paljous on ongelma, joten nopeasti syntyy ajatus, että sijoittamisen sijoittaminen vaatii paljon työtä ennen kuin voi saada tuottoja. Todellisuudessa asia ei ole näin, sillä pitkälle pääsee käyttämällä muutaman tunnin kuukaudessa eli päiväkausien analyysi ei ole välttämätöntä. Toki, jos intoa löytyy ja sijoittaminen on kuin harrastua, voi uppoutua syvemmälle tietolähteisiin.

Helpointa on valita tietyt kanavat, ja päättää mitä niistä ensisijaisesti seuraa. Kriteereinä voi soveltaa medialukutaidon oppeja: Kuka puhuu? Kuka on tuottanut sisällön? Mikä motivaatio on taustalla? Talouslehdistö kertoo tiettyjä asioita ja esimerkiksi Facebook-ryhmät toisenlaisia. Tietolähteidenkin käytössä kannattaa ”hajauttaa” eli tulkita hieman eri näkökulmia samoista asioista. Sijoitusblogeissa tehdään hyvää analyysia, NASDAQ:in sivuilta löytyy perusdataa, yhtiöiden omat sivut tarjoavat datan seuraksi perusteluita sekä riippumattomat tahot, kuten Pörssisäätiö, opastavat perusasioissa. Rahastoihin liittyvää tietoa voi etsiä esimerkiksi Sijoitustutkimukselta, tai Morningstarin sivuilta. Jos haluaa tutkia rahastojen vastuullisuutta, voi etsiä erilaisia arvioita ja vertailuja.

Osakesäästötilin osalta oman palveluntarjoajan eksklusiiviset tiedonlähteet voivat olla hyödyllisiä. Ensin kannattaa muodostaa käsitys, mitä lähtee vertailemaan, jonka jälkeen pienempää joukkoa on helpompi lähteä analysoimaan. Salkkua kannattaa rakentaa pikkuhiljaa: Ensin voi lähteä hajauttamaan sektoreiden mukaan, ja sitten pohtia, mitä salkusta puuttuu. Askeleittain rakentaminen ja rajaaminen onkin vähemmän pelottavaa, sillä ”norsun palasteleminen” helpottaa lähestymistä.

“Tee maantieteellinen hajauttaminen itsellesi helpoksi”

Monet pohtivat, vaatiiko riittävä maantieteellinen hajauttaminen ulkomaisiin pörssiyrityksiin sijoittamista. Maantieteellinen hajauttaminen on järkevää, mutta perinteisen yhtiön kotimaan mukaan hajauttamisen lisäksi löytyy muitakin vaihtoehtoja. Maantieteelliseksi hajauttamiseksi voi myös laskea yhtiön asiakkaiden sijaintimaan; monet Helsingin pörssin yritykset ovat globaaleja firmoja, joilla on toimintoja useissa eri maissa. Suomi on suhteellisen turvallinen maa, jossa on vain vähän poliittista riskiä, minkä vuoksi saattaa olla hyvä idea sijoittaa suomalaisiin firmoihin. Kannattaa katsoa yhtiöiden toiminta-aluetta pelkän kotipaikan lisäksi. Salkun suomipainotteisuus ei ole välttämättä huono asia: Tiedonsaanti on kotimaassa helpompaa, ja sijoitusympäristö on turvallinen. Niin kuin muutkin sijoittamisen osa-alueet, kannattaa maantieteellinen hajauttaminen tehdä itselleen helpoksi. Joillekin ihmisille Amerikka voi tuntua tutulta, mutta sinne sijoittaminen hajautusmielessä ei ole välttämätöntä. Pitkäjänteisessä sijoittamisessa yhtiöt arvioidaan globaalisti. Jos keskitytään esimerkiksi Suomeen, nousevat pienet yhtiöt helpommin esille, jos verrataan koko maailman kattavaan analyysiin

“Muista tavoitteesi”

Markkinoita ravistellut koronavirus on voinut herättää sijoittajan itsesuojeluvaiston. Pörssit tulivat ryminällä alas, ja rauhallisuus on ajatuksista kaukana. Jos haluaa menestyä pitkäjänteisessä sijoittamisessa, täytyy varautua pörssilaskuihin, sillä ne kuuluvat osaksi pakettia. Jos haluaa pysyä omassa suunnitelmassaan, kannattaa tiedostaa oma aikahorisontti. Onko tarkoitus sijoittaa yhden tai kahden vuoden ajan vai jopa kymmeniä vuosia? Tällä voi olla yllättävänkin suuri vaikutus omaan käyttäytymiseen.

Sijoitussuunnitelman laatiminen voi kuulostaa kilometrien mittaiselta raportilta, mutta sen ei tarvitse olla monimutkaista. Keskivertosuomalainen tutkii salkkuaan tarkemmin noin kerran kuussa tai kahdesti vuodessa, Pörssisäätiön kyselystä ilmenee. Jos useat muutokset eivät kuulu omaan suunnitelmaan, on helpompi välttää houkutuksia lähteä säätämään esimerkiksi osakevalintoja. Laskumarkkina on sitä paitsi melko huono aika lähteä pois markkinoilta. Jos pystyy aloittamaan ns. ”huonoina aikoina”, se kannattaa. Etukäteen mietityt rajat, esimerkiksi osto- ja myyntihintojen suhteen auttavat selkeyttämään omaa toimintaa. Pidemmällä aikajänteellä koronaviruksen aiheuttama kriisi ei ole ainut laatuaan.

Ajoitukseen voi uhrata aivan liikaa fokusta. Kaikki ihmiset ovat huonoja ennustamaan. Usein näkee ”kaikki tai ei mitään” -mentaliteettia, joka osoittautuu melko nopeasti dramaattiseksi tyyliksi. Jos on luonut itselleen systemaattisen suunnitelman, voi keskittymistä suunnata esimerkiksi itsensä kehittämiseen lukemalla. Kun tekee sijoituksia pitkällä aikavälillä, ei kannata miettiä liikaa ajoitusta: Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keskimäärin kahdeksan vuoden kuluttua sijoittamisesta puolet osakkeista oli myyty, eli pitkäjänteinen osakesijoittaminen on yleistä.

“Mitkä asiat vaikuttavat tulevaisuudessa?”

Kriisien sijasta kannattaa keskittyä tulevaisuutta muovaaviin tekijöihin. Megatrendit ovat hyvä työkalu pitkäjänteiselle sijoittajalle, sillä niiden vaikutukset näkyvät todella vasta vuosien kuluttua. Digitalisaation kannalta kannattaa tarkastella sitä, miten yhtiö kykenee palvelemaan asiakkaitaan etänä. USA:ssa Amazon ja useat muut yhtiöt ovat onnistuneet mukautumaan eli siellä digitalisaation luoma markkina on kasvanut muita nopeammin. Vastuullisuus ja erityisesti ilmastonmuutos nostaa esille niitä yhtiöitä, jotka onnistuvat ja toimivat fiksusti liiketoiminnassaan. Tutkimuksissa on todettu enemmän sitoutumista asiakkailta ja sidosryhmiltä sellaisille yhtiöille, jotka muuttavat toimintaansa vastuullisemmaksi. Suomen markkinoilla Neste on onnistunut tässä omassa kategoriassaan uusiutuvien polttoaineiden avulla.

Koronaviruksen aikana kaupungistuminen on noussut esille, sillä osa ihmisistä on ”pakotettu” jäämään paikoilleen. Globaalissa mittakaavassa ja pitkällä aikavälillä kaupungistuminen jatkuu megatrendinä: Rakennuksista tehdään keskimäärin korkeampia eli tarvitaan esimerkiksi hissejä, perhekokojen pienentyessä kaupunkien palveluja keskitetään yhden tai kahden henkilön tarpeille ja kierrätystä pyritään kehittämään vastuullisuuden siivittämänä. Millainen on tulevaisuuden maailma? Jos pystyy löytämään tulevaisuudesta yhdenkin kiintopisteen, olkoon se kuinka pieni tahansa, ja löytää yhtiön, joka on kiinteästi mukana siinä, kannattaa harkita mukaan lähtemistä. Ikääntyminen on mukana tulevaisuuden kaupungeissa ja koko yhteiskunnassa. Se korostaa terveydenhuoltopalveluiden kehitystä, pankkipalveluiden muutosta ja myös muiden yhtiöiden mukautumista.

Jos koronavirukseen ja muihin kriiseihin reagointi on ”ihana harrastus”, siinä ei ole mitään vikaa. Jos se aiheuttaa enemmän harmaita hiuksia kuin iloa, ei tarvitse ryhtyä kertaheitolla ”day traideriksi”. Mielipuolisten muutosten tekeminen pitkän tähtäimen suunnitelmaan tuottaa harvoin parasta lopputulosta. Sijoittamisen ei tarvitse olla täysin numeropeliä: Megatrendit ovat helposti kosketeltavia, ja niitä pystyy analysoimaan omien vahvuuksiensa kautta. Monet nuoret ajattelevat sijoittamisen olevan pelkkää lukujen pyörittelyä eli tilinpäätösanalyysin tekoa. Nykyään on kuitenkin tarjolla massoittain valmiita analyysejä ja vertailuja, joten omaa päätä ei tarvitse välttämättä vaivata laskemilla.

“Lähesty oman mielenkiintosi kautta, ja kerää tietoa datapisteistä tukemaan päätöksiäsi”

Sijoittamiseen voi valita yhden lähestymistavan, esimerkiksi numeerisen tai megatrendit, jonka jälkeen lähtee rajaamaan omasta mielestä sopivia yhtiöitä, joihin sukeltaa tarkemmin. Myös ihmislähtöinen lähestymistapa voi olla toimiva. Onko toimitusjohtaja menestynyt aiemmin? Yhtiön hallitus: Useasti samat ihmiset ovat useassa hallituksessa, joten voi valita ne yhtiöt, joiden hallituksessa on sama jäsen. Toisaalta myös omistajilla on suuri merkitys. Kenen kanssa haluaa olla samassa veneessä?

Tärkeää on löytää oma vahvuusalueensa. Ensimmäisessä aallossa voi tarkastella suurella mittakaavalla, jonka jälkeen lähtee pohtimaan numeroiden merkitystä. Jos lähtee sijoittamaan puhtaasti muiden mielipiteiden pohjalta, tappiot harmittavat varmasti. Kun pelissä on omia rahoja, on tehnyt omannäköisensä analyysin ja uskoo yrityksen tulevaisuuden menestykseen, joten intuition mukaan tehdyt virheet voi olla helpompi hyväksyä oppimiskokemuksena. Toisaalta sitten, kun sijoituksilla menee hienosti, on hienoa tajuta hyödyntäneensä omaa osaamistaan.

“Jos jokainen omistaisi vähän”

Tänä keväänä mietitään paljon yritysten rahoitusta. Sijoittajien yhteiskunnallinen merkittävyys näkyy selkeimmin pitkään aikaan. Omistajia tarvitaan, sillä mitä laajapohjaisempi joukko on omistamassa, sitä parempi. Jos jokainen omistaa vähän, omistajien arvo kasvaa yrityksissä vastuullisessa mielessä.

Sijoittamisesta ei siis tarvitse tehdä vaikeaa, omalla mielenkiinnolla ja yksinkertaisella strategialla voi todella vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.

Lisää tietoa aiheista:

Pörssisäätiön oppaat: Mm. Osake- ja rahasto-opas sekä sijoittaminen-opas uteliaille

Pörssisäätiön sijoituskoulu: “Sijoituskoulun oppitunneilta opit muun muassa, miten aloittaa sijoittaminen, kuinka sijoituskohteita valitaan, mitä erilaiset käsitteet tarkoittavat, miten voit sijoittaa vastuullisesti ja miten konkreettisesti ostat ensimmäiset osakkeet. Oppitunnit sisältävät selkeiden tekstien lisäksi tiiviitä videoita, havainnollistavia kuvia ja konkreettisia esimerkkejä.”