Written By: Milja Mieskolainen

Maailma ei kulje tasaista polkua, vaan vastaan tulee odottamattomia hidasteita. Tämän vuoksi myöskään markkinat eivät aina täytä odotuksia tai poikkeavat suunnitellulta polulta. Monille sijoittajille, varsinkin vasta aloittaneille, suunnanmuutokset voivat olla hyvin pelottavia tilanteita. On yleistä alkaa arvioimaan omia yhtiövalintojaan, ja pohtimaan tulevatko ne selviämään ohi vaikeasta tilanteesta. Kaikki yhtiöt ja indeksit eivät palaudu välttämättä kriisistä “entiseen loistoonsa”. Toisaalta talous on mennyt viimeiset vuosikymmenet ollut noususuunnassa, vaikka matkalle onkin mahtunut joitakin alamäkiä.

S&P 500 -indeksin sektoreiden painot 1995-2017

Tässä ja seuraavassa postauksessa tulemme käsittelemään kriisien ja sijoittamisen tärkeimpiä pääpointteja hieman eri kulmista. Tämä kirjoitus keskittyy enemmän yleiskuvaan, ja tarkastelemme historiasta saatavia oppeja ja reagointitapoja. Ensi viikolla käydään läpi konkreettisia vinkkejä ja ajatuksia pitkäjänteisestä sijoittamisesta.

Usein kuule sanottavan, että virheistä oppii. Koko taloutta koskevia “kriisejä” voi kuitenkin olla erittäin vaikea ennustaa varsinkin ilman paljoa vaivannäköä. Tämän vuoksi tilannetta, jossa valittu yhtiö ei sattumoisin selviäkään kriisistä täysin kunnossa, ei voi kaikissa tilanteissa sanoa virheeksi. Toki analyysistä ja tarkasta tiedonhausta on hyötyä riskien välttämisessä yhden yhtiön tasolla, mutta joitakin tilanteita on mahdotonta ennustaa.

Kun sijoittaja pohtii yhtiövalintojaan, useasti päätöksiin vaikuttaa useat henkilökohtaiset syyt. Vain noin yksi viidestä yli 25-vuotiaasta suomalaisesta sijoittaa suoraan osakkeisiin (Norvestian sijoitusbarometri, 2016). Tästä viidenneksestä vain hyvin harva on ammattisijoittajia, joten keskimäärin suomalaisen sijoitussalkun valintoja ei ole tehty syväluotaavan analyysin pohjalta. Eikä näin tarvitsekaan olla. Menestyviä yksityissijoittajia on kuvattu järjestelmällisiksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei tee hätiköityjä päätöksiä, vaan tutustuu yhtiöön omalle tasolleen sopivalla tavalla ja pysyy myös sijoitushorisontin ajan kartalla, miltä yhtiön tulevaisuus näyttää.

Yllä on puhuttu pelkästään osakesijoittamisesta, mutta on hyvä pitää mielessä myös muut mahdollisuudet. ETF:t ja indeksisijoittaminen ovat hyvä lisä salkkuun. Jos oma kiinnostus riittää, voi lähteä tutustumaan myös muihin kohteisiin. Yksittäisten yhtiöiden ja indeksien välillä on kuitenkin eroja kriisitilanteen osuessa markkinoille. Yhtiön kohtalo riippuu pitkälti toimialasta ja sen hetkisen tilanteen yhdistelmästä. Indeksit puolestaan seuraavat esimerkiksi koko markkinan liikkeitä melko uskollisesti tai valikoidun sektorin liikkeitä kriisin keskellä.

Indeksit on rakennettu tietyllä tavalla. Tämän vuoksi ne eivät välttämättä kuvasta talouden tilannetta totuudenmukaisesti. Esimerkiksi S&P500-indeksin yhtiöistä oin 26% edustavat teknologia- ja 3% raaka-ainesektoria. Tämän vuoksi teknologiasektorin muutokset vaikuttavat noin kahdeksankertaisesti verrattuna raaka-aineisiin. SP&500 reagoi kyllä muutoksiin yleisellä markkinalla, mutta painotukset saattavat vaikuttaa yllättävän paljon. Joten ei kannata yllättyä, jos valitsemasi indeksi ei ole yhdenmukainen vallitsevan taloustilanteen kanssa.

S&P 500 sector performance in 2020 (31.12.2019-25.2.2020)

Käytännössä sijoittajan ostaessa esimerkiksi S&P 500 -indeksiä hän saa 500 yhtiön osakkeita kerralla. Tämä toteuttaa indeksistä riippuen hajauttamisen sijoittajalle valmiiksi, ja monelle indeksit ovat kiinteä osa salkkua osakkeiden rinnalla. Jos puolestaan valitsee ostaa yksittäisiä osakkeita, voi strategiasta ja oman salkun muusta sisällöstä riippuen joutua ostamaan useita, jopa kymmeniä, osakkeita. Indeksiin sijoittamalla saa keskimääräisen markkinatuoton, joka on viime vuosikymmeninä ollut noin 10%. Samalla kuitenkin menettää mahdollisuuden saada ylituottoja.

Yksittäisten osakkeiden valinta antaa tosiaankin mahdollisuuden saada markkinoiden keskimääräistä parempaa tuottoa. Jos haluaa sijoittajana “määrätä omasta kohtalostaan”, voi osakkeiden valinta olla sopiva strategia. Siihen liittyy myös paljon tiedonkeruuta ja pohdintaa, mutta on myös omalla tavallaan kiinnostavaa sekä opettavaista. Jos haluaa aloittaa osakepoiminnan, voi esimerkiksi aloittaa noin 10% osakepainolla salkussa, ja oppia matkan varrella.

Kriisitilanteissa punnitaan osaaminen, ja salkun kokoamisen onnistuminen. Indeksiin sijoittanut henkilö saattaa selvitä pienillä pintanaarmuilla tai vaihtoehtoisesti voi tulla suurempiakin vahinkoja, jos on sijoittanut vain yhteen sektoriin. Osakesijoittaja saattaa saada huimia ylituottoja, jos on sijoittanut kriisissä menestyviin yrityksiin tai menettää sijoituksensa kokonaan. Hyvin hajautettu salkku auttaa pitämää yöunet, joten perusasioihin on hyvä tukeutua kriiseissäkin ja katsoa historiaan. Kriiseistä on elvytty, joten pää kannattaa pitää kylmänä ja tehdä vain harkittuja ratkaisuja.

Lisää tietoa aiheista:

USA Today artikkeli: “Index funds vs. individual stocks: What does the coronavirus market collapse teach us about both investing strategies?”

Forbes artikkeli: “One Key Reason Why The S&P 500 Doesn’t Fully Reflect The Economic Crisis”

Business Insider Australia artikkeli: “CHART OF THE DAY: Why This Stock Market Looks Like Tech Bubble 2000 All Over Again”

Stock Stories podcast: 6 Investing Lessons During Times of Crisis (Apple Podcastit ja Spotify)

Investing Insights podcast: How Oil Prices Made History and Riding Out the Market Crisis (Apple Podcastit ja Spotify)