Written By: Milja Mieskolainen
Tämä postaus käsittelee yhtiöiden historian ja tulevaisuuden kytköksiä pohtivalla otteella. Tarkoituksena on tarjota näkökulmia ja herättää kiinnostusta. Luvassa ei siis ole faktoja faktojen perään, vaan rennommalla otteella “food for thought”.
Ensimmäiseksi täytyy todeta, että ennen kuin lähtee pohtimaan omaa lähestymistapaansa, pitää selvittää mitä etsii. Päätön haahuilu historian ja tulevaisuuden välimaastossa ei yleensä johda hyviin lopputuloksiin. Toki on hyvä tehdä ns. kartoitus yleistilanteesta, mutta se ei kerro useinkaan tarpeeksi sijoituspäätöksen perustaksi. Tämän vuoksi esimerkiksi ylhäältä alas -lähestymistapa voi olla paras: Alkukatsauksen jälkeen lähtee pohtimaan toimialaa, etsimään vertailuyhtiöitä ja siten siirtyy pikku hiljaa kohti yksityiskohtaisempia tietoja. Jos puolestaan suoraan hyppää katselemaan viime vuoden tasetta ilman mitään vertailukohtaa tai tietämystä kontekstista, päätelmät ovat riittämättömiä.
Yhtiöiden historia on suuressa roolissa sijoituspäätöksissä, sillä eihän kukaan halua sijoittaa yhtiöön, joka on tuottanut vain tappiota viimeisten vuosien aikana. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä historioita on yhtä monenlaisia kuin on yrityksiä. Sijoittaja voi esimerkiksi uskoa vahvasti StartUp-yritykseen, ja sijoittaa siihen, vaikka tulos on ollut tappiollinen. Usko ei itsessään riitä hyvän sijoituksen takaamiseen, ja monet sijoittajat tukeutuvat historiallisesta datasta laskettuihin tunnuslukuihin, ja liittävät siihen tulevaisuuden näkymiä sekä omia preferenssejään päätöksenteon tueksi.
Sijoittajalle oleellisinta on hyödyntää yritysten historiasta sellaisia osia, jotka ovat hänen omalle sijoitusstrategialleen tärkeitä. Esimerkiki yksi yleinen strategia on valita salkkuun kasvuyhtiöitä, ja keskittyä niiden tutkimiseen. Tällöin sijoittaja tulkitsee historiallisen liikevaihdon sekä tuloksen kasvua ja arvioi myös tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Toinen strategia on osingon mukaan sijoittaminen eli sijoittaja etsii yhtiöitä, joiden osinkotuotto on sijoitushorisontissa keskimääräistä parempi. Hyvä ja kasvava osinkohistoria sekä osinkotuotto ovat tämän strategian kannalta oleellisia lukuja.
Historia on laaja käsite. Jos sijoittaja haluaa lähteä tutkimaan yksittäistä yhtiötä, kannattaa valita ensin jokin yksittäinen alkupiste, ja lähteä laajentamaan analyysiä pienin askelin. Esimerkkinä voidaan sanoa, että hyvä lähtökohta on tutustua yhtiöiden menneisiin tunnuslukuihin. Toisaalta toiset sijoittajat kokevat helpommaksi lähteä kvalitatiivisen analyysin pohjalta hyödyntämällä julkaisuja, kuten vuosikertomuksia sekä muuta sijoittajaviesintää, ja vasta tämän jälkeen syventyä tunnuslukuihin.
Historia ei todellakaan kerro kaikkea. Kuten olemme koronakriisissä nähneet, ei viime vuosien huimalla kasvulla ole tiettyjen yhtiöiden kohdalla vaikutusta tulevaisuuden näkymiin. Olisikin hienoa, jos sijoittajilla olisi käytössään aikakone tai kristallipallo, jolla näkisi tulevaisuuteen. Tämähän ei ainakaan nykytiedolla ole mahdollista, joten meidän on keskityttävä konkreettisiin faktoihin, vaikka se voi välillä tuntuakin puuduttavalta. Kuten rahoitusteoriasta olemme ehkä oppineet, osakkeen arvo ei perustu historiaan, vaan tulevien kassavirtojen arvoon diskontattuna nykyhetkeen.
Nykytiedon mukaan osakemarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osakkeen arvo määräytyy sen perusteella, millä hinnalla sijoittajat ovat valmiita myymään ja ostamaan. Ei ole mahdollista tunnistaa tunnetiloja ostajien ja myyjien päätösten takana, joten se informaatio mikä osakkeisiin kätkeytyy on lähes mahdotonta arvata täysin oikein. Voidaan jopa sanoa, että osakemarkkina toimii pitkälti sen päivän ostajien ja myyjien tulevaisuuden näkymien arvauksien talutusnuorassa. Koska ennustaminen on tunnetusti haastavaa, muuttuvat odotukset tulevasta jatkuvasti.
Yhtiön historian analysointi on nuoralla tanssimista. Menneisyyteen ei kannata tuijottaa turhan aggressiivisesti, mutta kaikkea ei kannata laittaa peliin tulevaisuuden näkymien arvausten perusteella. Jos sijoittajat pysyisivät tasapainossa koko ajan, maailma olisi täynnä miljonäärejä. Teoria ja “mututuntuma” ovat työkaluja, eivät absoluuttisia totuuksia.
Vinkkejä: Yleisiä ehdotuksia eri aiheista
Podcastit: Saatavilla Apple Podcasteistä ja Spotifystä
The Tim Ferriss Show
Making Sense with Sam Harriss
The Tony Robbins Podcast
Kirjat:
The Euro, Joseph Stiglitz
Principles, Ray Dalio