Written By: Milja Mieskolainen
1. Ennuste Suomen väestönkasvusta (lähde: Tilastokeskus)
Japanin demografiset muutokset viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana ovat hidastaneet kansantalouden kasvua, ja lisänneet huoltosuhteen painetta (The World Bank 2020). Suomen väestön ikärakenne on menossa lähes samaa reittiä syntyvyyden laskemisen sekä ikääntymisen seurauksena. Japanin kohtaamia ongelmia voidaan käyttää eräänlaisena projektiona Suomen talouden tulevaisuudesta. Kansantalouden kasvun mittarina käytetään bruttokansantuotetta, jolla mitataan kotimaista tuotantoa. Tekstissä käsitellään myös muita mittareita, joilla peilataan väestön ikääntymisen vaikutuksia yhteiskunnan eri osiin. Tekstin tavoitteena on muodostaa perusteltu kokonaisuus kahden kansantalouden yhtymäkohdista, ja esitellä näkökulmia tilanteen parantamiseksi.
2. Suomen väestön ikärakenne vuonna 2019 (lähde: Tilastokeskus)
3. Japanin väestön ikärakenne vuonna 2018 (lähde. CIA Factbook)
4. Japanin väestön ikärakenne vuonna 2010 (lähde: Exploring the World)
Japanin ja Suomen historia 1900-luvun alusta alkaen sisältävät yhtymäkohtia, jotka osaltaan muokkasivat myös väestönkehitystä samankaltaiseen suuntaan. Ensimmäinen ja toinen maailmansota olivat omalta osaltaan suuria suunnannäyttäjiä talouden kehitykselle, mutta myös sille millaiseksi väestön rakenne muodostuu. Toki Japanin väkiluku on noin 23-kertainen Suomeen verrattuna, joka aiheuttaa valtavia eroavaisuuksia, mutta ohessa esitetyt kuvat osoittavat samankaltaisuuksien olemassa olon. Suurempi väkiluku tarkoittaa myös sitä, että muutokset tapahtuvat hitaammin, mutta pienillä liikkeillä ja päätöksillä on huomattavasti suurempi vaikutus.
Ennen kuin lähdemme pureutumaan tämän samankaltaisen kehityksen syihin, tarkastelemme nykytilannetta ja yritämme myös ennustaa Suomen tulevaisuutta.
Väestön ikääntyessä julkisen talouden menot sekä valtion velkaantuminen kasvavat, sillä kansantalouden tuotantopotentiaali pienenee. Teollistuneista länsimaista Japanin katsotaan olevan pisimmällä ikääntymisen kierteessä, johon Suomi on ajautumassa nopeaa tahtia. Japani kohtasi 1990-luvulla velkakriisin ja useat rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat vaivanneet sitä vuosien ajan aiheuttaen julkisen talouden alijäämän jo yli 20 vuoden ajan.
Jos vertaamme kuvia 2 ja 3, voimme huomata Suomen väestörakenteen olevan tällä hetkellä huomattavasti suotuisampi kuin Japanin. Työikäisiä on vielä suhteellisesti enemmän ja suurimpien ikäluokkien osuus on hieman pienempi. Syitä tähän voivat esimerkiksi olla Suomeen lisääntynyt maahanmuutto sekä Suomen väestön lyhyempi elinikä. Tämä on siis tilanne tällä hetkellä. Jos vertaamme kuvia 3 ja 4, huomaamme Japanin olleen samassa tilanteessa kuin Suomi tällä hetkellä noin 10 vuotta sitten. Useiden ennusteiden mukaan 10-15 vuoden päästä Suomi tulee olemaan samassa tilanteessa kuin Japani on tällä hetkellä.
Seuraavaksi käsittelemme syitä kahden maan samanlaisiin kehityskulkuihin ja niiden seurauksiin.
Japanissa toisen maailmansodan jälkeen syntyneet ikäluokat olivat suhteellisesti vielä suurempia kuin Suomessa, jonka vuoksi Japanin väestönkehityksen voidaan katsoa olevan “edellä”. Kun elintaso parani kehittyneissä maissa 1950-luvulta lähtien, sekä Suomessa että Japanissa syntyvyys kääntyi huomattavaan laskuun. Suomessa on tämän laskun jälkeen nähty pieni elpymisliike, joka on kuitenkin jo tänä päivänä hälvennyt. Toinen syy Japanin talouskasvun pysähtymiseen ja väestön ikääntymiseen on Suomen kaltaisen elpymisliikkeen puuttuminen.
5. BKT:n kehitys Suomessa ja Japanissa
On selvää, että väestön ikääntyminen on jättänyt Japanin talouteen jälkiä, mutta sen selvittäminen, että mitä nämä jäljet ovat, on haastavaa. Taloudessa on ollut meneillään useita globaaleja trendejä, jotka ovat muokanneet jokaisen maan talouden kehitystä. Esimerkkejä näistä ovat globaalisti hidas tuottavuuden kasvu ja yritysten vähäiset investoinnit, jotka ovat molemmat korostaneet ikääntymisen mukanaan tuomia haittoja.
Japani on jäänyt selvästi jälkeen niin Suomesta kuin muistakin kehittyneistä maista BKT:n kasvua vertaillessa. Jos vertaamme taloudellista hyvinvointia BTK:lla henkeä kohti (kuva 5), voimme huomata, että Suomen elintaso on noussut 40%, kun japanin puolestaan vain 15%. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että näitä vertailuja vääristävät väestörakenteen erot: Japanin tuotannon kehitys ei ole jäanyt jälkeen esimerkiksi Yhdysvalloista. BKT ei myöskään ole täydellinen mittari, joten sen osoittamiin eroihin tulee suhtautua hieman varauksella.
6. Taloudellinen huoltosuhde Suomessa ja Japanissa (1960-2018)
Väestöllinen huoltosuhde (kuva 6) kuvaa lasten ja vanhusten määrää suhteessa 100 työikäiseen. Suomessa ja Japanissa huoltosuhdetta rasittaa suuri vanhusten määrä, sillä syntyvyys on ollut laskusuunnassa jo vuosikymmenten ajan. Väestöllinen huoltosuhde on tärkeä mittari etenkin tutkittaessa julkisen talouden rahoitustilannetta. Tässäkin vertailussa on muistettava erot Japanin ja Suomen välillä: Japanissa etuusperäinen eläkejärjestelmä on tiukempi kuin Suomessa ja Japanissa hoivapalveluiden henkilökohtainen vastuu on suurempi. Näistä eroista huolimatta myös Japanissa ikääntymiseen liittyvien julkisten menojen kasvu on ollut nopeaa. Japanissa julkisten talouden perusjäämä on ollut negatiivinen 1990-luvun lopulta saakka, sillä heikko talouskasvu ja samanaikainen elvyttävä finanssipolitiikka ovat johtaneet talouden epätasapainoon. Suomessa vuonna 2008 alkaneeseen taantumaan saakka tilanne oli parempi, mutta nykyään myös Suomen perusjäämä on ollut negatiivinen.
7. Yli 65-vuotiaiden osuus Suomessa ja Japanissa
Japanin velkakehitykseen on vaikuttanut samoja tekijöitä, mitkä ovat Suomessa edessä seuraavan vuosikymmenen aikana. Työikäisen väestön määrä vähenee, tuottavuuden kasvunäkymät ovat heikot ja julkista taloutta vaivaa rakenteellinen alijäämä. Viimeisellä tarkoitetaan toteutunutta julkisen talouden alijäämää korjattuna talousteoreettisilla laskelmilla, jotka määrää Euroopan komissio. Molemmissa maissa tulevaisuuden velkakehitys riippuu poliittisten toimien lisäksi rakenteellisista toimista sekä inflaation kehityksestä.
Mitä Suomi voi oppia Japanilta?
Koska Suomi on keskellä samanlaisia ongelmia, joiden kanssa Japani on kamppaillut jo yli vuosikymmenen, vertailusta voi löytää sekä sudenkuoppia että mahdollisuuksia. Kuten aiemmin mainittiin, taantuman jälkeinen hidas talouskasvu on globaali ilmiö, mutta maille, jotka kohtaavat samanaikaisesti omia rakenteellisia muutoksia se voi olla kohtalokasta. Nopea ikääntyminen on kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan yleisesti raju muutos: Yritykset eivät lisää tuotantokapasiteettia, kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen hälvenee ja hidas inflaatio pitää velan reaaliarvon suurena. Japanissa näissä oloissa voimakaskaan elvytys ei ole toiminut.
Suomessa ikääntymisen vaikutukset kohdataan todennäköisesti pienempinä, sillä maahanmuutto on pitänyt yllä muuten hidastuvaa väestönkasvua ja paikannut syntyvyyden pienenemistä. Toinen Suomen tilannetta parantava tekijä on naisten osallistuminen työhön: Japanissa yli kolmannes naisista on osa-aikaisessa työsuhteessa, joten työpanoksella mitattu ero Suomeen on huomattava. Suomen talouspolitiikan kannalta rakenteellisten toimien merkitys korostuu. Talouden uudistamiseen liittyvät päätökset on tehtävä nopeasti, sillä muuten edessä voi olla kasvu- ja työllisyysmenetyksiä. Jos jotain opimme Japanin tilanteesta, on se, että nämä menetykset voivat muodostua suuriksi.