SIJOITTAMINEN SOMEN AIKAKAUDELLA - MITEN SOME VAIKUTTAA SIJOITUSPÄÄTÖKSIISI?
Aalto Investment Club
Kirjoittanut: Sanni Heikkinen
SIJOITTAMINEN SOMEN AIKAKAUDELLA - MITEN SOME VAIKUTTAA SIJOITUSPÄÄTÖKSIISI?
Sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan runsaasti esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, eikä se ole enää ainoastaan ammattilaisten juttu. Sijoittamisen valtavirtaistumisen myötä on se myös yhä enemmän pinnalla sosiaalisessa mediassa. Lähes 80 prosenttia institutionaalisista sijoittajista käyttää säännöllisesti sosiaalista mediaa työssään, ja noin 30 prosenttia heistä on ilmoittanut, että sosiaalisesta mediasta saatu tieto on vaikuttanut heidän sijoitussuosituksiinsa tai -päätöksiinsä (Technology in Society 2022). Tässä postauksessa käsittelemmekin millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta haasteitakin some saattaa tuoda sijoittamiseen.
Aloitetaan ensin tutkimalla, miksi sijoittaminen on nykyään niin suosittua.
Teknologinen kehitys on avannut lukuisia mahdollisuuksia sijoittamisen saralla. Uudet helppokäyttöiset alustat mahdollistavat sijoittamisen suoraan omalta puhelimeltakin käsin, mikä tekee siitä saavutettavampaa kuin koskaan aiemmin. Kynnys aloittaa sijoittaminen on siis huomattavasti matalampi. Lisäksi teknologinen kehitys on mahdollistanut sujuvamman ajatustenvaihdon ja sitä kautta uuden oppimisen. Sijoittamiseen liittyvää sisältöä tulee siis vastaan pelkkää somea selailemalla.
Toinen keskeinen syy sijoittamisen suosion kasvuun ovat matalat korkotasot. Perinteiset säästömuodot, kuten säästötilit, eivät tarjoa enää merkittävää tuottoa rahoille, mikä on saanut ihmiset etsimään parempia tuottoja sijoitusmarkkinoilta. Lisäksi kasvava epävarmuus tulevista eläkkeistä saa monet sijoittamaan varojaan toimeentulonsa turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.
Vuoden 2020 alusta lähtien on Suomessa voinut sijoittaa myös osakesäästötilin kautta, mikä on osaltaan tehnyt sijoittamisesta yksinkertaisempaa ja houkuttelevampaa, sillä sijoittajan täytyy huomioida verotus vasta nostaessaan tuottoja tililtään. Osakesäästötilin avaamisen ja ylläpitämisen helppous todennäköisesti vetää siis enemmän ihmisiä sijoittamisen pariin.
Huomaa, että vuonna 2020 Suomessa otettiin käyttöön osakesäästötili, mikä näkyy kuvaajalla huimana kasvuna osakesijoittajien määrässä. Pohdi, mistä notkahdus vuonna 2007 voisi johtua.
Miten sosiaalinen media vaikuttaa sijoittamiseen?
Sosiaalinen media on pullollaan tietoa ja vinkkejä sijoittamiseen liittyen. Eri alustoilla yksityiset sijoittajat voivat käydä keskustelua markkinoista, katsoa opetusvideoita sekä lukea ammattilaisten kirjoittamia analyysejä. Helppoon muotoon jäsennelty tieto on jokaisen saatavilla tehden sijoittamisesta itsessään helposti lähestyttävämpää. Some tuo myös yhteisöllisyyttä muuten melko yksinäisellekin sijoitusharrastukselle.
Erityisesti nuoret ovat ottaneet sosiaalisen median haltuun sijoitustiedon lähteenä, mikä voi osaltaan selittää sijoittamisen suosion kasvua nuorten keskuudessa. Tiesitkö, että jopa 44 prosenttia 16-25-vuotiaista sijoittajista Suomessa on kuullut tai oppinut sijoittamisesta eniten somesta (OP Ryhmä 2023)? Erilaiset podcastit ja videot tarjoavat kattavan valikoiman monipuolista tietoa, eikä kirjaan tarttuminen ole enää ainoa tapa oppia oman varallisuuden kasvattamisesta. Vanhemmissa ikäryhmissä puolestaan pankki on pääasiallinen kanava sijoitusoppimiselle, ja perinteinen media, kuten sanomalehdet ja televisio, ovat merkittävämpiä nuoriin verrattuna. Lähipiirillä on myös suuri vaikutus sijoittamisesta oppimisessa, erityisesti nuorten kohdalla.
Toisaalta sosiaalinen media saattaa saada sijoittamisen näyttämään jopa liiankin helpolta. Usein törmääkin tarinoihin äkillisestä vaurastumisesta, mikä luo kuvaa siitä, että oman varallisuutensa voi tuplata hyvin nopeastikin. Todellisuudessa sijoittaminen on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii aikaa sekä kärsivällisyyttä, mikä saattaa monelle alkavalle sijoittajalle tulla yllätyksenä.
Sosiaaliseen mediaan liittyy myös olennaisesti FOMO (Fear Of Missing Out) eli pelko siitä, että jää paitsi jostain merkittävästä, jos ei itse osallistu. Myös sijoittajat saattavat kokea painetta osallistua trendeihin nähdessään muiden menestyvän ja kuullessaan niistä somen kautta. Tämä saattaakin johtaa jopa liian hätäisiin sijoituspäätöksiin, jotka voivat perustua enemmän tunteisiin kuin perusteelliseen harkintaan. Äkkipikaisuus onkin yksi somen luomista varjopuolista.
Sijoittajien on myös mahdollista yhteisöllisesti toiminnallaan vaikuttaa markkinoihin ja esimerkiksi yksittäisiin osakekursseihin, vaatien kuitenkin useita ihmisiä. Tästä lisää seuraavaksi!
some & sijoitushuijaukset
Vaikka sosiaalinen media on oiva alusta löytää hyvää tietoa ja hyödyllisiä vinkkejä, liikkuu siellä myös valitettavan paljon väärääkin tietoa. Näin ollen onkin äärimmäisen tärkeää suhtautua kaikkeen tietoon pienellä varauksella eikä uskoa suoraan kaikkea mitä somessa näkyy. Ennen ostopäätöstä on viisasta myös tutkia aihetta itse eikä seurata sokeasti massaa. Kannattaa myös pitää mielessä, että usein liian hyvältä vaikuttavat vinkit tai mainokset saattavatkin olla petollisia. Käydäänkin seuraavaksi läpi muutamia yleisiä huijauksia, joihin somealustoilla saattaa törmätä.
Pump and Dump on yleisesti tunnettu sijoitushuijaus, jossa sijoittajat keinotekoisesti nostavat osakkeen tai muun sijoituskohteen arvoa levittämällä siitä positiivista informaatiota ja näin luomalla kysyntää, jonka seurauksena osakekurssi nousee. Tämän jälkeen he myyvät omat osakkeensa korkealla hinnalla, mikä saa kohteen arvon laskemaan reilusti toisten sijoittajien menettäessä rahojaan.
GameStop-osakkeen kurssi
Vuonna 2021 GameStop-osakkeen kurssi nousi räjähdysmäisesti, jopa 1600 prosenttia kahdessa ja puolessa viikossa. Tämä tapahtuma sai alkunsa Redditin Wallstreetbets-keskustelupalstalta, jossa yksityissijoittajat kannustivat toisiaan ostamaan osaketta, jota monet suuret hedge-rahastot (sijoitusrahasto, joka pyrkii markkinatilanteesta riippumatta kasvattamaan arvoaan) olivat shortanneet. Tällaista ilmiötä kutsutaan nimellä meemisijoittaminen, jossa sijoituspäätökset perustuvat sosiaalisen median hypetykseen eivätkä välttämättä perinteiseen analyysiin. Mikäli haluat ymmärtää tapahtumia syvällisemmin, kurkkaa alla oleva kaavio.
Psst. Shorttaamisella eli lyhyeksi myymisellä tarkoitetaan toimintaa, jossa lainataan osakkeita tarkoituksena myydä ne edelleen markkinoille toivoen, että niiden arvo laskisi ja ne voisi ostaa takaisin edullisemmin tehden näin voittoa.
Lähde: J.P. Morgan Private Bank
Valitettavan yleisiä ovat myös eri somealustoilla leviteltävät kryptovaluuttahuijaukset. Mahdollisimman uskottaviksi tehdyillä mainoksilla mainostetaan hämäriä sivustoja, joiden kautta väitetään voivan ostaa kryptovaluuttoja edullisesti ja nopeasti. Usein riskin väitetään olevan lähes olematon ja tuottojen suuret. Huijarit pyrkivät saamaan kohteelleen kiireen ja paineen tunteen, jolloin epärationaaliset päätökset ovat todennäköisempiä.
Tyypillistä tällaisille huijauksille on se, että sijoitukselle saa usein aluksi tuottoa, jotta toiminta saataisiin näyttämään uskottavalta ja asiakas saadaan sijoittamaan suurempia summia. Todellisuudessa sijoittaja ei kuitenkaan välttämättä koskaan tule saamaan rahojansa takaisin, sillä nämä sivustot osoittautuvatkin huijauksiksi.
Vuonna 2023 suomalaiset menettivät sijoitushuijauksiin ainakin noin 16 miljoonaa euroa ja kaikkiin verkkohuijauksiin kokonaisuudessaan jopa yli 44 miljoonaa euroa (Finanssiala ry 2024). Kasvu vuoden 2022 lukemista oli jopa 91 prosenttia, mikä voi osaltaan selittyä kryptovaluuttojen suosion kasvusta ja sen myötä niihin liittyvien huijausten yleistymisestä. Todellisuudessa summat ovat todennäköisesti paljon suurempia, sillä kaikki tieto ei kantaudu pankeille asti.
Ei kuitenkaan sovi lannistua! Sosiaalisessa mediassa on myös paljon arvokasta ja mielenkiintoista tietoa. Tärkeintä on käyttää omaa järkeä ja miettiä kaksi kertaa, mikäli jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta.
Aalto Investment Club
Lue lisää
Janoatko lisää tietoa? Kurkkaa nämä:
J.P. Morgan Wealth Management: Social media’s influence on the investing community