Miksi korot kiinnostavat? - Sukellus korkosijoittamisen maailmaan
Kirjoittanut: Ida Saari
MIKSI KOROT KIINNOSTAVAT? - SUKELLUS KORKOSIJOITTAMISEN MAAILMAAN
Makaako sinulla rahaa pankissa säästötilillä?
Moni meistä sijoittaa korkoihin tavallaan ihan vahingossa, sillä osa pankeista maksaa pankkitalletetulle rahalle pientä korkoa. Erityisesti jos rahan sitoutuu tallettamaan tietyksi aikaa niin, ettei sitä nosta pois, jonkinlaista korkoa usein maksetaan.
Tavalliselle tilille pientäkään tuottoa ei kuitenkaan juuri koskaan heru, minkä vuoksi inflaatio syö siellä pidettävää rahaa jatkuvasti.
Korkoihin voi säästötilin sijaan sijoittaa myös paremmilla tavoilla.
Tässä blogitekstissä käydään läpi mm. sitä, mihin korkosijoittamisen tuotot perustuvat, miksi se on sijoitusmuotona alkanut viime aikoina kiinnostamaan, sekä mitä erilaisia vaihtoehtoja korkoihin sijoittavalla on?
Käydään kuitenkin ensin läpi, miten korot toimivat.
Korko on velkarahan hinta, eli se korvaus, jonka sijoittaja vaatii vastineeksi lainaamastaan rahasta. Vastinetta lainatulle rahalle vaaditaan, koska on aina olemassa riski, ettei lainaaja voi syystä tai toisesta maksaa takaisin. Lisäksi lainattu summa on myös pois sijoittajan omasta käytöstä määrätyn ajan.
Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa yritys haluaa ottaa lainaa uutta projektia varten. Se pyytää sijoittajilta lainaa korkoa vasten, joka suuruudellaan kielii yrityksen riskisyydestä - mitä riskisempi yritys on, sitä korkeampi tuottovaatimus sijoittajilla on eli sitä korkeampaa korkoa he haluavat sijoitukselleen.
Yritysten joukkovelkakirjojen korkotason muutokset riippuvat siis pitkälti yritysten riskisyydestä. Toisaalta korkotuotteita on paljon muitakin, ja niihin kaikkiin vaikuttaa yleiset markkinakorkojen muutokset. Markkinoiden korkotasoja heiluttaa mm. suhdannevaihtelut, inflaatio sekä keskuspankkien ohjauskorkojen muutokset.
Mihin korkosijoittamisen tuotot sitten perustuvat?
Kuvitellaan tilanne, jossa tietokoneen näyttöjä valmistava yritys Näyttö Oy haluaa kerätä rahoitusta tulevalle investoinnilleen. Yhteistyössä rahoituslaitosten ja pankkien kanssa yritys laskee liikkeelle joukkovelkakirjalainan, johon sijoittajat voivat osallistua halutessaan tietyllä summalla.
Leikitään, että Sanna päättää sijoittaa nyt Näyttö Oy:n joukkovelkakirjaan 1000 euroa.
Liikkeellelaskun jälkeen sijoittajien on mahdollista itse vaihdella eli treidailla lainojaan ns. jälkimarkkinoilla. Sanna lukee eräänä päivänä uutisista, että Taiwanin tilanne on kiristynyt ja tietää, että Näyttö Oy ostaa kaikki käyttämänsä puolijohteet Taiwanista. Sanna päättelee nyt, että Näyttö Oy:n seuraavan kauden tulos tulee näyttämään heikommalta ja yritys joutuu mahdollisesti ottamaan uutta lainaa korkeammilla koroilla.
Sanna ei halua kantaa kasvanutta riskiä, ja päättää myydä velkakirjan jälkimarkkinoilla Roosalle.
Mitä suurempi riski, sitä korkeampaa korkoa Roosa haluaa vastineeksi lainastaan. Toisaalta mitä enemmän riskiä, sitä vähemmän hän on valmis maksamaan Sannalle velkakirjasta. Tärkeä lähtökohta korkosijoittamisessa onkin se, että kun korot nousevat, hinta laskee, ja toisinpäin.
Roosa on valmis kantamaan suurempaa riskiä, mutta haluaa vastineeksi korkeampaa tuottoa, minkä vuoksi hän suostuu maksamaan Sannalle 1000 euron sijaan vain 900 euroa.
Korkosijoittamisen tärkeä elementti, kuponki, on usein vuosittain lainanantajalle maksettava ennalta määrätty tuotto, joka on rahamääräisesti vakio, tässä tapauksessa vaikkapa 50 euroa. Roosa maksaa siis nimellisarvoisesti 1000 euron arvoisesta lainasta 900 euroa ja saa 50 euron kupongin vuosittain. Verrattuna Sannan lainaan, jossa kuponki oli 5 %, Roosan kuponki on nyt 5,56%.
Roosa toivoo, että korot eivät nyt lähde nousuun, sillä muuten Sannalta ostetun lainan markkina-arvo laskee.
On hyvä myös huomata, että laina-ajan päättyessä Roosalle maksetaan silti nimellisarvon verran takaisin, eli 1000 euroa.
Korot kiinnostavat erityisesti nyt - miksi näin?
Koronapandemian aikana maailmantaloutta elvytettiin laskemalla ohjauskorkoa, jolloin sanottua löysää rahaa valui paljon markkinoille. Inflaatio lähti kiihtymään, ja Ukrainan sodan myötä se nousi hyvinkin korkealle, noin 10 %:in tasolle. Maailman keskuspankit, jotka tavoittelevat noin kahden prosentin vuotuista inflaatiota, pyrkivät hillitsemään tilannetta nostamalla ohjauskorkoa.
2000-luvun aikana korkosijoittaminen ei ole ollut erityisen suosittua, sillä hyvin matalan korkotason vuoksi tuotot ovat olleet todella maltillisia. Tilanne on kuitenkin muuttunut korkotason aggressiivisen nousun takia.
Lähde: Suomen Pankki
Milloin korkoihin kannattaisi sitten sijoittaa, ja mitä riskejä siihen liittyy?
Osakkeiden kohdalla tavallisesti ajatellaan, että kannattaa ostaa pohjalta, kun osakkeen arvon uskotaan lähtevän pian nousuun. Korkosijoittamisessa voidaan tilanne hahmottaa ikään kuin päinvastoin, eli otollinen ostopaikka on silloin, kun korot ovat korkealla ja lähdössä laskuun. Tämä ajattelu perustuu siihen, että lainojen hinnat ovat tällöin matalammalla, kuten yllä olevassa esimerkissä huomattiin.
On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että matalat hinnat ja korkeat korot kielivät lainan korostuneesta riskistä. Korkotason noustessa sijoituksen markkina-arvo laskee.
Riskinottohaluisempi sijoittaja saattaa kuitenkin haluta mieluummin sijoittaa suoraan osakkeisiin tai esimerkiksi S&P 500 -indeksiin, joka on historiallisesti tuottanut monia korkosijoituksia paremmin.
Huomataan, että vaikka välillä S&P 500 -indeksistä kuulee puhuttavan “riskittömänä”, se sisältää historiallisesti itseasiassa enemmän riskiä kuin monet korkosijoitukset.
Korkosijoitusten vähempiriskisyys selittyy tarkastelemalla yrityksen rakennetta, jossa on sekä omaa että vierasta pääomaa. Jos yritys joutuu maksuvaikeuksiin, velat maksetaan pois ennen kuin omistajat saavat rahansa. Tämän vuoksi lainan antaminen on riskittömämpää kuin osakkeen omistaminen, ja juuri siksi osakkeet tuottavat paremmin: omistajat vaativat korkeampaa tuottoa kuin lainanantajat, sillä heidän riskinsä menettää sijoitettu raha on suurempi.
Erilaisia korkoinstrumentteja
Sijoittajalla on lukuisia erilaisia vaihtoehtoja mitä tulee korkoihin sijoittamiseen. Ne luokitellaan luottoluokitusten avulla niiden riskiprofiilin mukaan.
Matalariskisempiä vaihtoehtoja ovat monet lyhyen koron sijoitukset sekä mm. monien valtioiden sekä vakaiden ja suurten yritysten joukkovelkakirjat.
On kuitenkin tärkeää huomata, että valtionlainojen riskisyys on todellisuudessa täysin valtiokohtaista. Esimerkiksi Suomen valtionlainasta maksetaan vain reilun 3 % korkoa, kun taas tällä hetkellä Venäjä tarjoaa sijoittajalle jopa yli 13 % korkoa. (Venäjän valtionlainoihin on toki moraalisesti kyseenalaista sekä pakotteiden vuoksi hyvin hankalaa sijoittaa…)
On myös useita yrityksiä, joilla on parempi luottoluokitus kuin jollain valtioilla.
Yrityslainat voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään. Investment grade -lainat ovat hyvän luottoluokituksen saaneiden yritysten lainapapereita, eli ne ovat vähempiriskisiä ja näin ollen maltillisemmin tuottavia sijoitusvaihtoehtoja. High yield -lainat eli “roskalainat” ovat riskisempiä yrityslainoja, jotka parhaimmillaan tarjoavat korkeampaa tuottoa sijoittajille.
Lisäksi korkoihin sijoittavalla on lukuisia muita vaihtoehtoja erilaisista arvopapereista sijoitussopimuksiin. Alla oleva kuva havainnollistaa eri sijoitusten tuottoja ja riskiä.
Lähde: Danske Bank
Suosittu tapa sijoittaa korkoihin on rahastojen kautta. Vaihtoehtona suoralle korkosijoitukselle rahastot ovat eri perustein valikoituja hajautetumpia paketteja, jotka sisältävät rahastokohtaisesti esim. valtioiden ja yritysten lainoja sekä muita arvopapereita.
Jokainen korkorahasto on oma tuotteensa, joten niiden tuotto-riski-profiilit vaihtelevat hyvin paljon. On myös hyvä huomata, että korkorahastot voivat joko sijoittaa saamansa kupongit takaisin rahastoon, tai maksaa ne “osinkona” rahastonomistajille.
Korkorahastot voidaan jakaa ajallisesti lyhyisiin, keskipitkiin ja pitkiin korkoihin. Lyhyen koron rahastot ovat maturiteetiltaan noin vuoden mittaisia, kun taas pitkän koron rahastot sisältävät usean vuoden pituisia arvopapereita. Keskipitkän koron rahastot yhdistelevät sekä pitkiä että lyhyitä arvopapereita.
Yhdistelmärahastot eivät ole puhtaasti korkorahastoja, mutta ne voivat osakkeiden ja muiden arvopaperien ohella sisältää korkoinstrumentteja, ja ovatkin yksi vaihtoehto aavistuksen paremmin tuottavaa vaihtoehtoa etsivälle sijoittajalle.
Voisiko korkosijoittaminen sopia sinulle?
Lähde: Bloomberg
Mikäli haluat suhteellisen vakaata, vähempiriskistä tuottoa rahallesi, voi hyvinkin olla niin! Kannustamme kuitenkin hajauttamaan omat sijoitukset järkevästi ja tutustumaan itseä kiinnostaviin sijoitusmuotoihin omaa harkintaa käyttäen.
Aiheesta lisää ja erilaisia näkökulmia, mikäli haluat oppia enemmän:
Esim. oman pankin nettisivut, Nordnet.fi, Inderes.fi.
Podcast: Mimmit sijoittaa K10 J8 -Taloudellinen tasa-arvo ja korkosijoittamisen comeback