Written By: Milja Mieskolainen

Megatrendit ovat makrotason ilmiöitä eli ne vaikuttavat koko talouteen. Niiden voidaan myös ajatella ajavan maailmassa tapahtuvia muutoksia, ja määrittävän suunnan kehitykselle. Vaikutukset siis lähtevät koko maailman tasolta, eikä esimerkiksi yksittäisellä yrityksellä ole kovin suurta roolia. Yksittäisten megatrendien ymmärtäminen ei riitä. Oleellista on ymmärtää niiden rakentama kokonaisuus, ja se miten paljon keskinäisriippuvuus vaikuttaa maailmaan.

Tarkastelu kannattaa aloittaa katsomalla juurikin ylhäältä alaspäin, ja keino tähän voi olla esimerkiksi oman arkipäivän sisällön huomiointi. Yksilö voi valita itselleen mieleisen aiheen, kuten perherakenteen muutoksen. Nykyään perheessä lapsia on entistä vähemmän, joten asunnot ovat pienempiä ja näin kotitaloudet keskittyvät kaupunkeihin. Tässä hyvin yksinkertaisessa esimerkissä yhdistyy väestön kehityksen ja sosiaalisen muutoksen sekä kaupungistumisen megatrendit: Jos siirrytään yksityiskohtaiselle tasolle, mukaan astuu mm. teknologia ja ilmastonmuutos. Täytyy kiinnittää erityistä huomioita kokonaisuuksiin, sillä yksinkertaisilta vaikuttavat asiat eivät aina ole yksinkertaisia.

Ekologinen jälleenrakennus

Miten ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vastataan? On totta, että ei ole täysin selvää, miten ilmasto muuttuu. Se on varmaa, että se tulee muuttumaan dramaattisesti. Väestön eliniänodotteen kasvu ja vaurastumisen nopeutuminen lisäävät resurssien, kuten veden, energian ja ruuan kysyntää. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila on noussut 1800-luvulta lähtien, eikä vielä näytä hidastumisen merkkejä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin yksittäinen syy ilmaston lämpenemiseen, eikä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ole hidastunut. Ilmastonmuutos haastaa toimintatapojen ja kulttuurin muutokseen.

Ilmastonmuutoksen ajatellaan usein olevan megatrendien keskiössä. Luonnon kestävyysvajeen korjaamisella on kiire, eikä sen ympärille muodostuneisiin jännitteisiin ole aikaa. Näkökulman muutos on oleellinen osa kehityskulkua, jonka päässä toivottavasti on tulevaisuus, jossa ilmastotavoitteet täyttyvät. Vastakkainasettelut esimerkiksi vähättelyn ja aktivismin sekä tietoisuuden ja tekojen välillä haittaavat positiivista suuntaa.

Sijoittamisen näkökulmasta ilmastonmuutos ja ekologinen jälleenrakennus tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuksia. Innovoinnin tuloksena tullaan näkemään mm. ratkaisuja ruokapulan selvittämiseksi ja uusiutuvia energiamuotoja korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Näihin ratkaisuihin sijoittamalla, kuten tuulivoimaan tai säätilan ennusteita analysoiviin ohjelmistoihin, voi yksilökin olla osa maailmanlaajuista kehitystä.

Väestön ikääntyminen ja sosiaalinen muutos

Väestön ikääntyminen on varsinkin Suomessa ollut pinnalla jo useita vuosia, ja se on sävyttänyt keskustelua eri aloilla. Esimerkiksi Kiinassa on tällä hetkellä noin 29 miljoonaa yli 80-vuotiasta, mutta vuonna 2050 heitä on 120 miljoonaa. Ihmiset tulevat myös elämään pidempään, ja samalla syntyvien lasten määrä vähenee. Lapsiluvun väheneminen koskee erityisesti varakkaissa ja hyvin koulutetuissa yhteiskuntaluokissa, kun samaan aikaan kehittyvissä maissa väestön määrä tulee kasvamaan. YK:n vuoden 2017 selvityksessä ennustettiin, että maailman väkiluku tulee kasvamaan miljardilla vuoteen 2030 mennessä.

Keskusteluissa jää vähemmälle demografiseen muutokseen liittyvät muut seikat. Näihin kuuluvat esimerkiksi väestön monimuotoisuuden kasvu sekä tyttöjen ja naisten aseman vahvistuminen. Erityisesti Suomen kohdalla näkyy tietynlainen kuplautuminen, sillä naiset ja tytöt ovat ainakin pintapuolisesta tasa-arvoisessa asemassa miehiin verrattuna. Tilanne ei ole sama kaikkialla maailmassa, ja koska puhumme megatrendeistä, on tärkeää pitää mielessä globaali näkökulma, sillä vaikutukset voivat yltää Suomeen asti.

Väestön ikääntyessä paineet terveydenhuollossa ja vanhusten hoidossa kasvavat. Yritykset, jotka kehittävät ratkaisuja maailmanlaajuisiin ja ikään liittyviin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja syöpiin, voivat menestyä ikääntyvillä markkinoilla. Demografiset muutokset ajavat kulutuskäyttäytymisen muutosta kahdelta eri suunnalta. Nuoret eivät kuluta samalla tavalla kuin vanhempansa tai isovanhempansa, vaan ruokailutottumukset sekä vapaa-ajan kulutus muodostuvat eri vaikutteiden yhdistelmänä. Toisaalta ikääntyvien ihmisten rakenteellisen osuuden kasvu ajaa yrityksiä vastaamaan heidän tarpeisiinsa yhä suuremmalla kapasiteetilla.

Talous & verkostoituminen

Ajatus moninapaisesta maailmasta ei ole uusi, mutta pian se voi olla vanhentunut. Monisolmuinen maailma tarkoittaa tulevaisuuden tilannetta, jossa verkostoituminen ja suhteet toisten kanssa syrjäyttävät yksittäiset keskipisteet. Valtiot yksinään eivät hallitse merkittäviä rooleja, sillä yritykset, kansainväliset instituutiot, kaupungit ja lobbaajat ovat vaikutusvallallaan kiinteästi mukana näyttämöllä. Voi olla, että Yhdysvaltojen asema tiennäyttäjänä vähenee, ja se vetäytyy valtiona. Yhdysvaltalaiset yritykset ja järjestöt ovat silti kiinteästi mukana kehityksessä.

Ottaako Kiina Yhdysvaltojen paikan? Kenties jokin muu kasvava talous astuu kentälle uutena vaikuttajana? Kiinan raju väestönkasvu ja keskiluokkaistuminen ovat tehneet sen markkinoilla toimiville yrityksille palveluksen. Esimerkiksi luksustuotteet, autot ja älylaitteet ovat saaneet Kiinasta merkittävän, ennen kaikkea kasvavan, markkinan. Kiinan jatkaessa kehitystään, edullista työvoimaa etsivät yhtiöt siirtävät katseensa Intian potentiaaliin ja muihin lounaisen Aasian valtioihin.

Verkostoituminen tuo mukanaan haasteita. Kuplautuminen, vahvat johtajat, uudet liikkeet ja populismi nostavat päätään. Ihmiset kaipaavat yhä nopeampia ratkaisuja maailman ongelmiin ilmastonmuutoksesta yksinkertaisiin kaavamuutoksiin. Demokratiaa pidetään hitaana, tehottomana ja kyvyttömänä vastaamaan haasteisiin. Valeinformaation määrä kasvaa verkossa leviävien tekaistujen uutisten siivellä, ja edesauttavat kuplautumista ja radikaalien liikkeiden syntyä. On mahdotonta ennustaa, miten tulevaisuuden politiikka tullaan toteuttamaan. Pariisin sopimus vuodelta 2019 oli alku yhteiselle vastaukselle ilmastonmuutokseen, mutta Yhdysvaltojen vetäydyttyä toivo siirtyy yrityksiin.

Sijoittajan näkökulmasta tämä megatrendi on erityisen haastava. Tulevaisuuden suuntaa on lähes mahdotonta ennustaa täydellä varmuudella. Arvokkain työkalu on riskin huomiointi eli megatrendien hyödyntämisessä tai niihin varautumisessa pätevät samat säännöt kuin muussakin sijoitustoiminnassa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan innovaatioita monilta eri toimialoilta, joten sijoittajan kannattaa hajauttaa monen toimialan yli. Opi, hajauta ja vaikuta.

Teknologiset kehitysaskeleet

Digitalisaatio, teknologia ja tekoäly koetaan uhkana ja mahdollisuutena. Ennen kuin alkaa muodostamaan omaa mielipidettään, ja lietsomaan mielipiteitä, kannattaa pureutua aiheeseen tarkemmin. Termien, kokonaisuuksien ja konseptien ymmärtäminen vie pitkälle, ja samalla omat ajatukset selkeytyvät. Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisen teknologian käyttöä palveluissa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Teknologia on kattotermi, joka määritellään eri aloilla eri tavalla. Yleisesti sillä viitataan koneisiin, laitteisiin ja tuotantoprosesseihin sekä osaamiseen ja tietoon. Myöskään tekoälyn termille ei löydy yksiselitteistä määritelmää: Usein käytetään autonomisuutta ja adaptiivisuutta.

Ohjelmoidut organismit tulevat yleistymään tuotannossa, kun geenimuunneltu ja synteettinen biologia mahdollistavat uudenlaisten organismien luomisen. Terveysteknologian kehittyy, ja se tulee jokaisen saataville. Kannettavat terveydentilaa seuraavat laitteet eri muodoissaan ovat osalle jo arkipäivää, ja niiden kehitys jatkuu edelleen. Uusiutuva energia halpenee, ja energian tuotanto hajautuu, kun kansalaiset tuottavat oman energiansa esimerkiksi aurinkopaneelien avulla. Kokonaisuudessaan tekoäly ja digitalisaatio tulevat läpäisemään yhteiskunnan, ja niiden ymmärtäminen niin valtio kuin yksilötasolla auttaa käyttäytymisen sekä päätöksenteon kanssa. Tuleeko kaikki olemaan yhteydessä? Siirrytäänkö lopullisesti “yksilöllisyydestä” siihen, että kaikki on yhteydessä? Vaikuttaako teknologia kaikkeen?

Teknologian kanssa kannattaa olla varovainen. Sijoittajilla ei usein ole kaikkea tarvittavaa tietoa alusta alkaen, joten varovaisuus on valttia. Innovatiivisuus ja pitkän aikavälin kasvu voivat olla seikkoja, joiden seuraaminen on hyödyllistä. Megatrendiin sijoittaminen itsessään ei pelasta sektoritasolla eli salkun sisältöä kannattaa tarkkailla hyvin aktiivisesti. Yritysten sekä toimialojen muutos on nopeaa, eikä megatrendi välttämättä pelasta sijoitusta.

Kaupungistuminen

Maalta kaupunkiin ja niin edelleen. Urbanisaation myötä megakaupungit ja pienemmät metropolit värittävät lähitulevaisuuden kuvaa. Asumiskustannukset nousevat halutuimmissa kaupungeissa, ja tarve suuremmille rakennuksille kasvaa. Uudet rakennukset sisältävät teknologiaa, joka tekee niistä tehokkaampia. Ruuan kuljetusten määrä nousee, sillä se on siirrettävä kasvatuspaikastaan syöntipaikkaan. Toinen vaihtoehto on urbaani maanviljelys joko kaupungeissa tai niiden lähellä.

Urbanisaation hyviin puoliin liittyy hyvä infrastruktuuri, joka mahdollistaa esimerkiksi energiatehokkaat ratkaisut. Arki helpottuu, sillä kaikki palvelut ovat lähellä ja näin tarve pitkille matkoille vähenee. Kiinnostavat työpaikat houkuttavat kaupunkeihin osaavaa työvoimaa, joka luo ideaalin alustan uusille innovaatioille ja yrityksille. Huonoja puolia on varmasti yhtä paljon kuin hyviäkin, eikä kaupungistuminenkaan ole mustavalkoinen megatrendi.

Uudet kaupungit tarvitsevat infrastruktuuriin ja muuhun rakentamiseen tarvittavaa teknologiaa. Etenkin kehittyvien markkinoiden kaupungit tarvitsevat tulevaisuudessa perusrakentamista. Kaupunkien kehittyessä muuttuvat myös niiden tarpeet: Keskiluokkaistuminen kasvattaa tarvetta esimerkiksi autoille, paremmille asunnoille ja vapaa-ajan viettotavoille. Todella suurissa kaupungeissa suuren mittakaavan liikenneyhteydet ja sähköistyminen tarjoavat suuret markkinat. Sijoittajan kannattaakin pohtia tätä kaupunkien kehityskulkua, ja etsiä yrityksiä, jotka hyötyvät siitä. Myös urbanisaation tarjoamat ideakeskittymät kannattaa käydä huolella läpi, sillä osaamisen keskittyessä, keskittyvät myös uudet innovaatiot.

Megatrendeihin sijoittamisesta

Kuten aikaisemmin mainittiin, megatrendeihin sijoittamiseen pätee samat säännöt kuin muuhunkin sijoitustoimintaan. Koska megatrendit ovat suuria rakenteellisia muutoksia, ne vaikuttavat niin yhteiskuntarakenteisiin kuin kuluttajakäyttäytymiseen ja yritysten valtasuhteisiin. Maailma on ottanut suuria kehitysaskelia aikaisemminkin, ja sijoittajalle on oleellista huomata ne yritykset, jotka ovat hyötyneet megatrendeistä.

Monet yritykset kertovat vuosikertomuksissaan hyötyvänsä megatrendeistä. Kun megatrendi tunnistetaan markkinoilla, se tuo mukanaan myös haasteita. Tulevaisuus saadaan näyttämään hyvältä ja valoisalta, mutta todellisuudessa asiat eivät ole mustavalkoisia. Jos hyödytään yhdestä megatrendistä, esimerkiksi kaupungistumisesta, voi jokin toinen olla haitaksi liiketoiminnalle. Yleensä ajatellaan, että ilmastonmuutos on “turvallinen” megatrendi, sillä sääntelyn odotetaan kiristyvän. Osakkeiden poiminnassa kannattaa huomioida megatrendin tuoma kilpailuaseman parannus ja se, paraneeko asema megatrendin ansiosta ollenkaan.

Jos osakkeiden poiminta ja yksittäisten yritysten analysointi kuulostaa vaivalloiselta, erilaiset ETF:t voivat tarjota helpomman tavan sijoittaa. Niihin on usein valittu tietty strategia osakkeiden valintaan (Internet ja teknologia, puhdas vesi, kyberturvallisuus, tekoäly…), mutta megatrendiosakkeiden arvostuskertoimien noustessa, myös niitä omistavien ETF:ien arvostuskertoimet nousevat. Yhdellä sijoituksella voi saada hyvän hajautusedun, ja ETF:ien kustannukset ovat usein edullisemmat kuin perinteisten rahastojen.

Korona & megatrendit

Pandemiat eivät ole megatrendejä, eikä niitä mainita suurissa megatrendiselvityksissä. Koronavirusta kutsutaan ns. “villiksi kortiksi”, joka haastaa nykyistä kehityssuuntaa. Samalla megatrendit voivat auttaa ymmärtämään koronan vaikutuksia. Korona, kuten villit kortit yleensäkään, ei ollut täysin odottamaton. “Tauti X” on ollut WHO:n listauksissa mukana. ”Kysymys ei ollut, että vieläkö tulee joku uusi virusepidemia, vaan että milloin se tulee”, totesi professori Olli Vapalahti Helsingin Sanomien haastattelussa.

Keskeisenä teemana koronan vaikutuksia hallitsee keskinäisriippuvuus. Emme huomaa arjessa, kuinka kytkeytyneitä talous, politiikka, hyvinvointi, teknologia ja kulttuuri ovat. Suuret muutokset sisältävät jännitteitä. Poikkeustilanne voi avata uusia ovia tai syöstä kehityskulut pois raiteiltaan. Muuttaako se ajatteluamme ilmastokriisistä, jossa on lopulta kyse myös ihmishengistä? Koronaepidemia paljastaa myös nykyisen talousjärjestelmän heikot kohdat. Tehostettu markkinatalous on jo pidempään etsinyt suuntaansa, kun vauraus on keskittynyt ja ympäristöongelmat ovat heiluttaneet sen kulkua.

Maailman terveysjärjestö WHO on tuonut esille informaatioepidemian eli infodemian. Koronaviruksesta leviää suuria määriä virheellistä tietoa, joka lietsoo vastakkainasettelua ja syyllistämistä. Esimerkiksi uutistoimisto AFP julkaisee päivittäin faktantarkistusjuttuja (23.4.2020 näitä on ilmestynyt 366), ja samaa tekevät WHO ja IFCN. Myös sijoittamiseen liittyviä uutisia kannattaa seurata varovaisuudella. Markkinatilanne on tällä hetkellä epävakaa, ja ennustettavuus on heikko. Analyyseissä voi halutessaan käyttää megatrendien kehikkoa, joka voi auttaa löytämään poikkeustilanteesta hyötyvät ja siitä selviävät yhtiöt.

Listää tietoa aiheesta:

Artikkelit ym.

Sitra - Megatrendit 2020

BlackRock - Megatrends: The forces shaping our future

MIT Sloan - Kolumni: The World in 2030: Nine Megatrends to Watch

Medium - Coronavirus: 9 Mega Trends Shaping The Post Corona Economy

Podcastit: Apple Podcastit ja Spotify

ETF Prime - Back to the Future: iShares Megatrends

The Bid - Megatrends: 5 ways to think long term in the downturn & 14 questions answered about the coronavirus

Columbia Energy Exhange - Megatrends: What They Mean for Energy Markets