Written By: Milja Mieskolainen

Impakti-sijoittaminen & aktiivinen osakepoiminta - mitä, missä, milloin ja miksi?

Termien taakse kätkeytyy laajoja kokonaisuuksia. Aloitetaan impakti-sijoittamisesta, sillä se voi olla perusta kokonaiselle sijoitusstrategialle tai vain pieni osa sitä. Monet ovat varmasti kuulleet vastuullisuudesta ja laajemman katsantokannan ottamisesta sijoittamisessa, mutta harvoin keskitytään oikeasti siihen, mitä eroavaisuuksia näillä tarkoitusperillä on. Teot merkitsevät enemmän kuin sanat ja lupausten takana konkretialla on eniten väliä.

Ei ole harvinaista, että vastuullinen sijoittaminen sekoitetaan impakti-sijoittamiseen. Termit menevät ainakin arkikielessä sekaisin, mikä ei ole tietenkään vaarallista. Halutessaan pohtia omaa strategiaansa voi olla hyvä tutustua näihin teemoihin vähän tarkemmin. Impakti-sijoittaminen voidaan karkeasti suomentaa vaikuttavuussijoittamiseksi, jolla tavoitellaan ympäristöllistä tai yhteiskunnallista hyötyä tuottojen lisäksi. Perinteisempi ja monelle tutumpi vastuullinen sijoittaminen rajautuu siihen, että sijoituskohteiksi ei valita yrityksiä, jotka ovat osa ongelmaa.

Esimerkkinä voidaan käyttää ympäristönsuojelua. Jos henkilö haluaa keskittyä vain siihen, ettei yritys vahingoita luontoa toimillaan, kuten käyttämällä toiminnassaan suuria määriä fossiilisia polttoaineita, on hän vastuullinen sijoittaja. Sukellettaessa syvemmälle ongelman ratkaisemiseen, kuten sijoittamalla fossiilisia polttoaineita korvaavia menetelmiä kehittävään yritykseen, puhutaan impakti-sijoittajasta.

Impakti-sijoittaminen ei rajaudu pelkästään ympäristöä koskeviin ongelmiin, vaan sillä voidaan pyrkiä parantamaan myös muita pitkä- ja lyhytaikaisia haittoja. Voimme ajatella, että impakti-sijoittamisella pyritään vaikuttamaan pitkäjänteisesti ongelmakohdista koostuvaan ketjuun, jossa jokainen pala vaikuttaa toimivaan kokonaisuuteen. Yhteiskunnalliset ongelmat lisäävät sosiaalisen verkoston kipukohtia ja nämä yhdessä haittaavat ympäristönsuojelua, joka lähtee toimielinten määräämistä normeista sekä ajatusmalleista. Jos jokin näistä komponenteista ontuu, on vaikea saada aikaan kokonaisuutta, joka toimii ja jolla on mahdollisuus vaikuttaa.

Niin kuin jokaisesta aiheesta tai teemasta, löytyy impakti-sijoittamisestakin ongelmakohtia. Kaikkia ongelmia ei voida ratkaista sijoittamisella, olivat sen tarkoitusperät kuinka vaikuttavuuteen tähtääviä tahansa. Aikaisemminkin mainitut kokonaisuudet ovat osa ratkaisua, mutta se ei tarkoita, ettei meidän tulisi yrittää omalla toiminnallamme tehdä jotain merkityksellistä. Julkisen sektorin säännökset ja lait asenteiden rinnalla ovat perusta, jolle impakti-sijoittamisella voidaan rakentaa lisää hyvää tuovia ratkaisuja.

Seuraavana aiheena käsittelemme aktiivista osakepoimintaa, joka on yksi sijoitusmaailman tunnetuimmista osista. Mielikuva jatkuvasti yrityksiä analysoivista pörssihaista ei ole millään tavalla väärä, mutta harhaanjohtava se voi olla. Mitä osakepoiminta oikeasti on?

Yksinkertaisimmillaan osakepoimija ostaa pörssistä sinne listatun yrityksen osakkeen ja myy sen, kun hänen mielestään sopiva aika tulee. Todellisuudessa prosessiin liittyy kaupankäyntikustannuksia ja muita toimintaa hidastavia tekijöitä mutta osakepoiminnan ydin on analyyseissä ja voiton tavoittelussa. Haluan myydä osakkeen korkeammalla hinnalla kuin mitä itse maksoin siitä. Miten tiedän minkä osakkeen hinta nousee? Miten voin tehdä ylituottoja? Miten voin voittaa markkinat? Näihin ei ole yksinkertaisia vastauksia ja totuushan on se, että useammat sijoittajat häviävät pitkällä aikavälille indeksille.

Aktiivisessa osakepoiminnassa on kuitenkin paljon hyviä puolia ja siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. Tieto on valtaa ja ollessaan valmis näkemään vaivaa sekä tutustumaan yrityksiin on hyvien tuottojen saaminen täysin mahdollista. Jos on valmis kokoamaan tiedonpalasista, analyyseistä sekä laskelmista mosaiikin, sijoittaja haluaa aidosti ymmärtää markkinoiden toimintaa ja yrityksen arvokokonaisuutta. Kukaan ei voi koskaan tietää kaikkea mutta oleellisen tiedon löytäminen ja loogisen kokonaisuuden luominen vievät pitkälle korvaten puuttuvia rakennelman palasia.

Viime aikoina indeksisijoittaminen on kasvattanut suosiotaan kiihtyvällä vauhdilla ja se onkin monelle helpoin tapa aloittaa sijoittaminen. Indeksisijoittaja ei voi voittaa markkinoita tai tehdä ylituottoja, mutta sijoittaminen indeksiin on turvallista ja parhaimmillaan ei vie aikaa. Koska ilmaisia lounaita ei ole, indeksisijoittamisessa menettää mahdollisuuden hyödyntää markkinoilla tapahtuvia tunnekuohuja tai hintavääristymiä. Kurinalaisuudella ja hyvillä hermoilla varustettu sijoittaja voi mennä vastavirtaan eikä ole tilivelvollinen kenellekään. Näin ollen hänellä on mahdollisuus tarkkailla markkinoiden toimintaa, löytää mahdollisuuksia ja välttyä indeksin mahdollisilta huonoilta yhtiöiltä.

Konkreettisesti aktiivinen osakepoimija voi viettää enemmän aikaa erinäisten tiedonlähteiden ääressä tutkien yhtiöitä, tulkiten menneitä tuloksia ja oppien koko ajan uutta kuin käydessään kauppaa. Samalla kun koko maailma menee eteenpäin, menevät myös pörssin yritykset. Yleisesti optimismin ja realismin rajalla tasapainottelu kuuluu aktiivisen sijoittajan arkeen. Mahdollisuuksia on kaikkialla. Pettymyksiä on kaikkialla.

Molemmat aiheet ovat olleet jo pitkään pinnalla ja tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia. Aktiivisella osakepoimijalla on indeksisijoittajaan verrattuna mahdollisuus valita portfolioonsa vaikuttavia yrityksiä ja hänellä on mahdollisuus näin tukea ratkaisuja. Yhdistämällä impakti-sijoitamisen ja osakepoiminnan sijoittaja voi vaikuttaa, oppia ja erityisesti toimia kuten itse haluaa niiden asioiden parissa, jotka itse kokee tärkeimmiksi.

Lisää tietoa aiheista:

Heikkilä & Vilén show: Vastuulinen ahneus-vastuukysymykset sijoittamisessa

Markkinaraati: Impakti-sijoittaminen muuttaa maailmaa

Podcast: Money for the rest of us, 251: Impact Investing and Intentionality (saatavilla myös Spotifystä ja Apple Podcasteista)

Podcast: InderesPodi 58: Sijoituskirjallisuus ja itsensä kehittämisen merkitys (saatavilla myös Spotifystä ja Apple Podcasteista)

Kirja: Capital in the Twenty-First Century / Pääoma 200-luvulla /Thomas Piketty